Kaikessa on evoluutio. Se on niin eläimillä kuin kasveilla. Sen sinä tiedät. Se on myös uskonnolla. Uskonto oikeastaan kuvaa hyvin Ihmisen kasvukertomusta.
Ensin oli jätkiä puussa, jotka pelkäsivät luonnonvoimia ja toisia eläimiä. Ne anto niille nimiä ja kutsuivat niitä jumaliksi. Sitten ne heput tulivat alas sieltä puusta, mutta jatkoivat pelkäämistä. Syntyi lisää jumalia. Sit joku tajus, että näähän tulee maasta ja tajus sen systeemin, miksi ne tulee sieltä. Jengi jäi paikoilleen, kun se anto paremman suojan. Ne keksi alkaa palvoo, sitä maata ja sen hedelmällisyyttä, ja keksi kaikelle olevalle oman jumalan. Syntyi polyteismi.
Samalla ne Jengit eriytyivät toisistaan ja alkoivat suojella itseään toisilta jengeiltä.
Siitä syntyi ajatus meistä ja noista toisista. Ja, tottakai meidän jengin jumalat ovat parempia kuin teidän jengin kehittämät. Joku juutalainen sitten keksi antaa omalle jengilleen ihan oman jumalan. Syntyi monoteismi.
Sitten voisi luulla, että se jäis siihen, mut ei se jääny.
Ihminen jatkoi kasvuaan, niin Jumalakin. Se Jumala on ollut koko Ihmisen kehityskaaren ajan mukana Ihmisen kasvussa, ei sitä voi hylätä tiedolla. Se on kasvanut ihmismielen biologiaan. Samalla, kun Ihminen on kasvanut, se on kasvanut.
Nyt tulee se jännä osuus:
Miten biologia toimii laumaeläimillä?
Se toimii yks yhteen. Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta.
Sit herää kysymys, miten se voi toimia silleen, jos lauman/parven, tms. yksilöt eivät ole edes tietoisia toisistaan?
Miten ne muurahaiset voivat rakentaa sen keon? Miten kottaraiset voivat lentää sellaisissa parvissa, että se muuttaa muotoaan sopivaksi petolintua vastaan, hylkivän magneetin tavoin? Mistä kummasta kurjet tietävät lentää siinä aurassaan? Tieteen vastaus on DNA.
Minun vastaukseni on, että se lauma/parvi tms. on se olento. Ne kaikki yksilöt siinä muodostavat sen todellisen olennon/olion. Polyteismissä nämä olennot ovat niitä jumalia.
Näin on myös Ihmisellä!
Nyt, kun muistamme, että ihmisen evoluution kanssa kulkee käsikädessä uskonnon evoluutio, niin ei pidä ajatella uskonnon evoluution pysähtyneen monoteismiin.
Totta kai uskonto kehittyy, siinä missä Ihminenkin. Se on kehittynyt omaa biologista taivaltaan suojelemaan Ihmistä lopulta sen omilta yksilöiltä ja niiden itsensä tiedostavilta mieliltä, kusipäisiltä egoilta, mitkä hakevat itselleen aina vain enemmän ja enemmän lajin, sekä koko eliökehän säilymisen kustannuksella.
Tässä puhun kaikkein pahimmasta perisynnistä, minkä nimi on ahneus.
Olennot, jotka ovat siis niitä ihmislaumoja(kansoja), ovat sitten järjestäneet itselleen niitä laumanohjeistajia. Nämä olennot ovat luoneet yksilöitä sisäänsä, järjestämällä näiden laumaa ohjeistavien yksilöiden elämät sellaisiksi, että nämä yksilöt ovat ymmärtäneet jotain oleellista, ja ovat osanneet puhua muille lauman jäsenille oikeita asioita oikeaan aikaan, jotta toiset yksilöt osaisivat toimia lajin säilymisen kannalta parhaiten.
Näitä me olemme, me laumanohjeistajat.
Uskonto on väline, mitä olento Ihminen on käyttänyt tähän lauman ohjeistamiseen.
Sopivilla “porkkanoilla”, kuten asioilla, joista kukaan yksilö ei voi tietää yhtään mitään (kuoleman jälkeinen elämä, jälleen syntyminen, tms.), on saatu lauman yksilöt toimimaan lajin selviytymisen kannalta oikein.
Nyt, kun tiedon määrä on lisääntynyt niin paljon, etteivät “porkkanat” enää toimi, niin “meidän laumamme”
katsoi olevansa viimein valmis ja tarpeeksi kehittynyt antaakseen yksilöilleen itsensä julki.
Se, mitä yksilöt ovat pitäneet Isä-jumalana, on Ihminen itse.
Se koko olento, minkä sisään kaikki saman lauman ihmisyksilöt rakentuvat on se Jumala yksilölle.
Se olento on kaikkialla, tai siis ainakin osa siitä.
Se on teidän makkarissa. Katso puolisoasi! Se on sun kanssa vessassa. Katso peiliin.
Se nousee maan alta. Venaa vaan metrotunnelin luukulla. Se on taivaalla. Tsiigaa, tuol menee Airbus 380. Se on mennyt jopa kuuhun ja suunnittelee nyt matkaa Marssiin, ja sen jälkeen vielä pidemmälle.
Mitä te oikein luulitte, vitun juntit? Luulitteko, että se Jumala on jotain ylimaallista, yliluonnollista, jotain käsittämätöntä, ylijärjellistä?
Te olette se Jumala, yhdessä, aina ja iankaikkisesti, aamen!
Oikeasti jokaisen lauman, siis lajin/entiteetin jumala, on se lauma itse. Sitten meillä on tällä pallolla erilaisia laumoja. Nämä ovat niitä olentoja, jumalia. Tämä on sisäistetty alun perin polyteismissä. Sitten se on jotenkin unohdettu, että se todellinen Jumala jokaiselle lajille on kaikki sen saman lajin eri laumojen kaikki yksilöt yhdessä, sen koko jatkumo, entiteetti.
Useimmat ihmisyksilöt eivät ole ymmärtäneet näiden olentojen kokoja, eivätkä kaikkien näiden olentojen samanarvoisuutta, vaikka se opetetaan meille kaikille (ainakin Suomessa) jo koulussa kymmenen vanhana ympäristöopin tunneilla.
Näin se luonto, tai tarkemmin Eliökehä toimii. Kaikkia näitä olentoja/jumalia tarvitaan, jotta tasapaino säilyy. Kaikki syövät toisiaan, mutta yleensä vain osittain.
Luonto ei toimi niin, että joku laji söisi kokonaisia toisia lajeja, eli entiteettejä, eli jumalia polyteismissä.
Ainoa olento, mikä pystyy syömään/tuhoamaan kerralla kokonaisia laumoja, eli olentoja on Ihminen.
Mutta Ihmisen tarkoitus ei ole Eliökehässä toisten tuhoaminen, vaan nimenomaan sen valvominen, ettei näin pääse käymään. Tämä on Ihmisen ainut järkevä syy koko olemassaololleen tällä planeetalla, tässä Eliökehässä.
Tämä on käsittääkseni Se vastaus, jonka Nostra Damús ennusti löytyvän maasta, joka nousee merestä. (Fakta: Suomi nousee merestä.)
Nyt tämä olento Ihminen syö vähän liikaa, kun se syö kokonaisia olentoja, eikä vain osaa niistä.
Ihmiselle ei riitä, että se syö vaikkapa kalaparvesta vain osan, jolloin olento nimeltä kalaparvi pysyy hengissä. Ei, tämä ei riitä Ihmiselle. Ihmisen pitää saada mielestään syödä koko olento, mieluiten useampia, jotta kalastusyhtiön tuotto olisi maksimaalinen. Syötyään, vaikkapa kuusi kalaparvea, ihminen on murhannut kuusi olentoa? Biologiassa tämä on vähän sama kuin kuusinkertainen kansanmurha on Ihmisyksilöiden käsitteissä.
Teobiologia 
Jätä kommentti